#4. Perinteinen tallipäivä

Ainoo piristys tähän poikkeusaikaan. Tallipäivät ja poni! Ponin kanssa touhuilu aina piristää, kun ärsyttää tai väsyttää. Ponin kanssa unohtuu kaikki murheet ja huolet. Varsinkin maastossa! Aattelimpa nyt kirjotella vähän perjantain tallipäivästä, kun oli tosi huippu päivä!

Kun pääsin tallille, laitoin ensimmäisenä ponille ruoat ja veden. Sitten hain ponin tavarat käytävälle ja sitten vasta ponin tarhasta talliin. Poni vaikutti tarhassa jo tosi väsyneeltä. Päätin silti yrittää lähtee maastoilemaan, josko poni piristyis maastossa. Harjasin ponin, laitoin varusteet ittelleni ja ponille ja lähin maastoon! Parasta ajanvietettä, laukata täysiä maastossa kaksin ponin kanssa!

Kun maastossa ensimmäisiä pätkiä ravia otettiin, poni innostui ja heräs! Ja sit mentiin kovaa. Siis ihan parasta, unohtu murheet ja etäopiskelu kerralla. Maastoreissu oli muutenkin onnistunut ja siitä jäi hyvä fiilis. Reissun jälkeen hoidin ponin, annoin leivän ja vein ponin karsinaan lepäämään. Toivottavasti pääsen pian uudestaan yhtä huippuhyvälle maastoreissulle, niin sais taas hyvän fiiliksen näitten opiskelujen ohelle!

#3. Etäopiskelu

Voi että mikä työmaa. Opiskelu kotona. EI JATKOON!!

Musta tuntuu että tää on hirveetä kidutusta. En olis uskonu, että sanon näin, mutta haluun takas kouluun. Tää kotona opiskelu alkaa tympimään niin pahasti. Itslearningissa ei pysty tekemään tehtäviä sillonkun haluisin, eli 10-14 välillä. Joudun siis joustamaan koko muusta päivärytmistä ja opiskelemaan iltapäivällä. Tää ei oo yhtään mun juttu, viimesetkin päivärytmin rippeet meni sit sinne.

On mulla sentään opiskelukaveri.

No mutta, ei tälle nyt voi mitään. Poikkeustilanne nyt vaan on mitä on. Inhoon tätä, mut toivottavasti tää tilanne menis nopeesti ohi. Toivotaan, että muilla menee etäopiskelu paremmin. 

Oon niin sellanen ihminen, että mun olis pakko saada kaikki heti nyt. Se ei tosiaan onnistu tässä etäopiskelussa. Ekat päivät istuin 5 tuntia koneen ääressä mitään tekemättä, koska sivut ei auennut ja sivut kaatuilivat. Ärsyttävää. Ehkäpä tää ei sentakia sovi mulle. Mutta tälle nyt ei voi mitään. Oon sentään saanut jo kaks kurssia tehtyä, parhaillaan teen kolmatta. Ihan hyvin tää siis on sujunut, vaikka ärsyttääkin.

#2. Projekti villikissa

Otsikointi voi aiheuttaa nyt pientä hämmennystä. Mikä ihmeen villikissa? Siis joku oikee kissa kesytettäväks? Mitä? No ei ja joo. Mun eno osti suoraan Kaliforniasta projektiauton, Buick Wildcatin, eli villikissan. Se on aika hieno, sillä kelpais kyllä itekkin ajella.

Kuvan on ottanut Kristian Nurmi, mun eno ja lupa kuvan käyttöön on kysytty!

Ennen ajelua, on tässä kyllä projektia. Mun enohan tätä pääasiassa tekee, mutta mä autan! Meiän tarkotuksena on tukea mun ammatillista oppimista ja opetella näitä juttuja vähän ennakkoon. Tähän mennessä oon päässy tekemään jarruja ja vaihtamaan ikkunoiden ja takaluukun tiivisteitä.

Varsinkin nyt etäopetuksen aikaan, on ihan hienoa, että pääsen jatkamaan opintoja myös käytännössä kotioloissa. Eipä pääse taidot ruostumaan. No mutta, jatkossa mulla on ehkä enemmän kerrottavaa tästä projektista, kun pääsen tekemään lisää hommia. Silloin siis jatketaan!

#1. Blogin alku

Jotkut lukijoista ehkä saattavatkin muistaa, että aiemmin olen hevosista ja tallirutiineista päivitellyt. Noh, koska viimeisimmästä päivityksestä on erittäin pitkä aika, päätin aloittaa koko blogin uudestaan, uusilla aiheilla. Blogi tulee siis jatkossa kertomaan edelleen hevosista, mutta hevosten lisäksi myös opiskelusta.

Olen saanut opiskelupaikan Hyriasta syksyllä 2019 ja nyt opiskelen ajoneuvoasentajaksi. Hevosten lisäksi aion siis kertoa opiskeluistani ja vapaa-ajasta ajoneuvojen parissa! Pääasiassa korjaan ja huollan autoja, sillä opiskeluni painottuvat autoihin, mutta myös mopoja on tullut korjattua. Mahdollisuuksien mukaan kaikki muutkin ajoneuvot, kuten traktorit, mönkijät ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lentokoneet. Tavoitteenani on siis tulevaisuudessa ammattikoulun jälkeen pyrkiä ammattikorkeakouluun ja painottaa taitoni lentokoneisiin.

Eiköhän jätetä nämä turhat löpinät ja höpinät, ei näitä kukaan kuitenkaan jaksa lukea. Palaillaan siis seuraavassa postauksessa, ensimmäisen oikean aiheen parissa!